Virtsankarkailu eli inkontinenssi on tavallinen oire. Satunnaisesti se vaivaa yli puolta kaikista naisista jossain elämän vaiheessa. Raskaus ja synnytys, vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin loppuminen, diabetes, ylipaino ja ummetus koettelevat lantionpohjan lihaksistoa. Myös raskas työ tai harrastus voivat kasvattaa painetta vatsaontelossa, jolloin pidätyskyky heikkenee.

Virtsanpidätysvaivat tulevat vähitellen. Aluksi housuun voi tulla lirahdus äkillisen ponnistamisen yhteydessä yskiessä, jumpassa tai juoksulenkillä. Karkaava virtsamäärä on usein alkuun vain tippoja. Vähitellen oireet lisääntyvät ja virtsaa karkaa yhä useammin ja isompia määriä.

Vaiva stressaa ja rajoittaa elämää. Mukana pitää kuljettaa terveysiteitä ja varahousuja. Into liikkua vähenee, mikä puolestaan voi lisätä painoa ja oireita entisestään, sillä ylipaino pahentaa pidätysongelmia. Naisen itsetunto voi saada kolauksen ja kynnys seksiin kasvaa.

Virtsanpidätysongelmia on monenlaisia. Tyypillisin on ponnistusinkontinenssi, jossa vatsanpaine nousee yskäisyn tai äkkinäisen liikkeen johdosta, ja virtsa karkaa. Jotkut kärsivät yliaktiivisesta rakosta, jolloin pakottava virtsaamisen tarve iskee tavallista useammin ja virtsa karkaa vessaa etsiessä. Jotkut kärsivät sekamuotoisesta inkontinenssista, johon liittyy molempia.

Virtsankarkailua voidaan helpottaa eri tavoin. Fysioterapia on virtsankarkailun ensisijainen hoito, sillä kaksi kolmesta saa avun fysioterapeutin vastaanotolla ja säännöllisellä kotiharjoittelulla. Ennen fysioterapiaa on hyvä käydä gynekologin vastaanotolla, jotta mahdolliset tulehdukset tai rakenteelliset syyt voidaan ensin sulkea pois vaivan taustalta. Gynekologi antaa myös lähetteen fysioterapeutille, jolloin hoidosta saa KELA-korvauksen.

Fysioterapeutti käyttää tutkimuksissa ja terapiassa apuna ns. elektromyografia- eli EMG-laitetta. Se mittaa emättimeen asetetun elektrodin avulla, miten lantionpohjan lihakset käyttäytyvät esimerkiksi yskäistessä, hyppiessä, kumartuessa ja tutkimustulosten perusteella fysioterapeutti osaa antaa täsmälliset kotiharjoitteet. Yleensä ongelmana on lihasten heikkous, mutta joskus lihakset ovat kestojännityksessä, jolloin tarvitaan ennen kaikkea rentouttavia harjoitteita. Hoitokäyntien määrä vaihtelee yleensä muutamasta kerrasta 10-15 kertaan.

Jos fysioterapia ei tuo riittävää apua, voidaan inkontinenssia helpottaa leikkauksella ja/tai lääkehoidolla. Leikkaushoitoa käytetään ns. ponnistusinkontinenssissa. Nauhaleikkaus on tässä tapauksessa paras vaihtoehto. Jos kyseessä on pelkkä ponnistusinkontinenssi, leikkauksen pitkäaikaistulos on hyvä: 10 vuoden kuluttua leikkauksesta neljä viidestä naisesta on oireettomia.

Lääkehoitoa käytetään tyypillisesti ns. yliaktiivisen virtsarakon hoidossa. Lääkkeet voivat aiheuttaa sivuoireina suun kuivumista ja harvemmin näön hämärtymistä, huimausta tai ummetusta. Uusia lääkkeitä, joiden sivuvaikutukset ovat vähäisemmät, on viime aikoina tullut markkinoille. Lääkehoitoa kannattaa kuitenkin kokeilla ja samalla tehostaa lantionpohjan lihasjumppaa.

Kirjoittaja Tiina Malmisalo